Työmatkat voivat tuntua arjen pieneltä välttämättömyydeltä, mutta toistuvana ne muodostavat suuren osan istumisen kokonaismäärästä viikossa – ja vaikuttavat siten suoraan kehon hyvinvointiin. Jos istut päivittäin autossa 30–90 minuuttia, se ei ole enää satunnainen rasitus vaan säännöllinen kuormitus. Siksi on tärkeää huomioida myös työmatkan ergonomia.
Kun istut autossa toistuvasti samoissa asennoissa, pienetkin puutteet korostuvat. Selkälihasjännitys, hartioiden jäykkyys ja jopa käsien puutuminen ovat tyypillisiä oireita niille, jotka ajavat usein lyhyitä, toistuvia matkoja.
Moni tekee virheen säätämällä penkin ja selkänojan mukavalta tuntuvaan, mutta passiiviseen asentoon – esimerkiksi liian makaavaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että selkä ei saa kunnollista tukea ja turvavyö ei asetu oikein. Vyön tulisi seurata rintakehää ja kulkea läheltä kehoa, ei olla liian löysällä tai kulkea vinosti.
Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus. Jo 2–3 senttimetrin säätö eteen- tai taaksepäin voi vaikuttaa lantion asentoon ja sitä kautta koko kehon ryhtiin. Kokeile eri kallistuksia ja kiristä turvavyötä napakasti, jotta vyö ei pääse valumaan.
Toistuva kuormitus ei aina tunnu heti. Turvavyön epämukavuus voi johtaa huomaamattomiin virheasentoihin: kallistumiseen toiselle kyljelle, hartian nostamiseen tai lantion kiertymiseen. Ajan mittaan tämä aiheuttaa epätasapainoa kehoon. Pienet muutokset istuimen kulmassa, selkätuen kohdassa tai jopa turvavyön korkeudessa voivat ehkäistä näitä vaivoja jo ennakkoon.
Jos vyö ei tunnu istuvan kunnolla tai tuntuu hankalalta, syy voi olla sekä asennossa että vyön rakenteessa. Erityisesti vanhemmissa autoissa kelamekanismi voi alkaa vetää väärässä kulmassa tai vyön ankkuripiste ei enää ole tukevasti paikoillaan.
Näissä tilanteissa voi olla hyödyllistä tarkistaa myös itse osat. Yksi paikka, josta löytyy juuri etuistuimen turvavyön komponentteja, on:
https://ovoko.fi/osaluettelo/ohjaamo-matkustamo/turvatyynyt-vyot/etuistuimen-turvavyo
Tällaiset tarkastukset voivat ratkaista ongelmia, joita ei saa kuntoon pelkällä istuimen säädöllä.
Kesällä keho on rennompi ja lämpimämpi, mutta talvella kylmä lihas jännittyy helpommin. Ajoasento, joka tuntui kesällä täydelliseltä, voi talvella aiheuttaa jännitystä. Siksi istuin- ja vyöasetuksia kannattaa tarkastella kausittain. Talvella paksummat vaatteet vaikuttavat myös vyön istuvuuteen – erityisesti olkahihnan asentoon.
Vaikka työmatkat olisivat lyhyitä, niiden yhteyteen kannattaa ajoittaa pieniä taukoja, jos mahdollista. Kävely parkkipaikalla tai portaiden nousu ennen toimistolle siirtymistä voi auttaa tasaamaan istumisen aiheuttamaa rasitusta. Samoin illalla kotiin ajaessa lyhyt pysähdys voi antaa keholle signaalin rentoutua työpäivän jälkeen.
Jos ajat paljon, kannattaa myös kiinnittää huomiota hengitykseen – jännittävä ajoasento tai jatkuva keskittyminen liikenteeseen voi aiheuttaa pinnallista hengitystä, mikä puolestaan lisää lihasjännitystä kehossa. Ammattikuljettajat harjoittelevat usein kehonhuoltoa ja rytmistä hengittämistä juuri tästä syystä.
Joskus auto ei yksinkertaisesti sovi kuljettajan mittoihin. Jos joudut jatkuvasti nojaamaan väärin, kiertämään kehoa tai vetämään hartioita eteenpäin, voi olla aika harkita istuimen tai jopa ajoneuvon vaihtoa. Ergonomia ei ole ylellisyyttä vaan osa päivittäistä jaksamista ja terveyttä.
Työmatka voi olla kehoa kuluttava pakko tai osa palauttavaa arkea – se riippuu siitä, miten se on järjestetty. Kiinnitä huomiota ajoasentoon, turvavyön säätöön ja fyysiseen palautumiseen. Näin et ainoastaan aja paremmin – vaan jaksat paremmin.