Matkalla auringon alle

Tämä artikkeli liittyy matkaan Santorini 2014.

Vihdoin koitti se aamu, kun oli aika suunnata auton nokka kohti etelää. Itsehän hertäsin jo puoli neljän aikaan aamulla odottamaan sopivaa ylönousuaikaa. Kello oli puoli seitsemän, kun havaitsin liikettä vierestäni ja arvelin ajan olevan sopiva täydelliseen heräämiseen. Ensimmäisenä tehtävänä oli check-in Finnairin lennolle Thiraan. Saimmepa vielä valittua koneesta EXIT-paikat. Pitkäjalkaiset kiittävät Finnairia! Viime vuonna nimittäin paikat olivat jaettu etukäteen ja paikkojen valinta ei onnistunut check-in:n yhteydessä.

Vaille kahdeksan suunnattiin Prismaan hakemaan hieman matkaevästä itselle ja autolle. Siitä matka jatkoi kohti Joroista, jossa ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli Jari-Pekka. Ehkä muutoin emme tuolla olisi pysähtyneet, mutta siellä sattuu sijaitsemaan myös Riikkapiikka lahjatavarakauppa, joka myy myös loistavaa valikoimaa lankoja. Regiat jäi vielä hyllyyn, mutta varmistin omistajalta, että paluumatkalla on ko paikka auki, joten enköhän täydennä lankavarastoani hieman silloin. Mukaan kuitenkin tarttui ovi koriste, jossa varoitetaan hemmotellusta kissasta.

Riikkapiikasta köröttelimme yhtä vessataukoa lukuunottamatta Heurekaan. Heurekassa on melkein koko vuoden ollut Heureka tulee hulluksi – näyttely. Tietenkin tämä näyttely kiinnostu itseäni jo ihan ammatinkin puolesta.

Ensimmäisenä tutustuttiin hieman hulluuden historiaan. Tarjolla oli kaksi esimerkkiä – skitsofrenia ja masennus ja kuinka näitä sairauksia on eri aikakausilla hoidettu. Yllä olevasta kuvasta voi lukea kuinka skitsofrenian hoitoon suhtauduttiin antiikin Roomassa. Ei taida enää olla käypähoitosuosituksissa tuo viinillä psykoosin lääkintä…

Masennuksen hoitoon otin esimerkin Freudilta, joka nyt ei niin vanhaa ole ja osa Freudin opeista elää edelleenkin. Freud on mielestäni varsin mielenkiintoinen hahmo ja olisinkin mielelläni tutustunut enemmänkin hänen opetuksiinsa jauskomuksiinsa.

Heurekaan oli järjestetty myös erilaisia huoneita, joissa saattoi kokea mm. fobioita. Lisäksi saimme tutustua kuinka psykoosi vaikuttaa aivoihin ja mitä aivoissa silloin tapahtuu. Psykoottisille kokemuksille oli myös yksi huone. Koin sen kuitenkin itsekkin pelottavaksi, joten tulin sieltä kesken pois. En tiedä voiko näillä kokemuksilla päästä lähellekään oikeasti psykoosissa olevan ihmisen tunnetiloja, mutta pelottavaa se ainakin on.

Kuuntelin myös, miltä tuntuu kun kuuloaisti on herkistynyt ja rekisteröi ympäristön ääniä poikkeuksellisella tavalla. Tunne oli varsin epämiellyttävä ja jos tämä on lähelläkään sitä, mitä psyykkiset sairaat kokevat, toivon todella, että heidän oloaan kykenemme nykylääketieteen keinoin auttamaan.

Heurekassa oli myös Suolistossa suhisee näyttely, sekä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa toteutettu näyttely naamioitumisesta. Koin kuitenkin nämä molemmat näyttelyt enemmän lapsille suunnatuiksi.

 

Viime kerralla Heurekassa vieraillessamme emme nähneet lainkaan rottakoripalloa. Nyt korjasimme tämän puutteen. Kesyrotat houkuteltiin mantelisilpun avulla tekemään koreja pienen pallon kanssa minikoriskentällä. Rotat olivat aivan todella hellyyttäviä! Tappelivat suorastaan kilpaa siitä, kuka saa tehdä korin ja palkinnoksi mantelinpalasen.

 

 

 

Kuvien laatu on valitettavasti varsin surkea, sillä jouduin ottamaan kuvat sen verran kaukaa ja rotat eivät jostain syystä olleet hetkeäkään paikallaan.

Heurekasta ajalelimme Cumulus Airport hotelliin. Hotelli on mielestämme aivan kelpo yhden yön yöpymiseen. Aamiainen kuuluu huonehintaan ja pysäköidä saa yhden vuorokauden maksutta. Alennusta sai esittämällä seuramatka osaanottajatodistuksen (jota ei kyllä ainakaan meiltä kysytty).

Hotellilta oli noin vartin kävelymatka Jumboon. Kävimme hieman katselemassa ihmisiä ja kauppoja, sekä syömässä Amarillossa. Nyt ei kyllä ole niitä ruokakuvia, sen verran oli nälkä kun annosten kimppuun käytiin.

Palasimme takaisin hotellille ja arvelimme vielä käydä nauttimassa yhdet lasilliset hotellin ravintolassa. VIRHE! Yksi 0,4 l olut ja yksi 0,33 l siideri maksoivat yhteensä 16,40. Voin kertoa, että en ole eläissäni maksanut tuopillisesta olutta melkein kahdeksaa euroa… Tästä siis melkoiset miinukset hotellille. Toki eihän se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Nyt on kuitenkin aika odotella huomista aamua ja hotellin aamupalaa (slurps!) ja ennenkaikkea lennon lähtöä!

 

Outi
22.8.2014

Keväällä olin samassa hotellissa ja illalla käytiin siiderillä niin ainoaksi jäi ihan sen hinnan takia.

Oli vaikea peittää tyrmistystä, kun näin laskun.

Kommenttisi odottaa hyväksyntää! Osa kommenteista ohjataan tarkistukseen roskapostin välttämiseksi. Tarkistuksen jälkeen kommenttisi tulee tänne näkyviin!
© Auringon alla 2024