Päivä 3 - Miniretki Sopottiin

6.12.2015

Tänään olimme sopineet menevämme Sopotin kaupunkiin junalla. Ensin kuitenkin laiteltiin ihan rauhassa aamiaista asunnolla. Minusta on ihana tutkiskella ulkomailla ruokakauppoja kokeilla sellaisia erikoisuuksia, mitä en kotona kaupasta saa. Tällä kertaa kokeiluun pääsi raejuusto, jossa...

Outi

Tämän matkapäivän sisältö on tuotu vanhasta blogista. Joten tämä voi näyttää hieman hassulta verrattuna uusimpiin matkapäiviin verrattuna.

Tänään olimme sopineet menevämme Sopotin kaupunkiin junalla. Ensin kuitenkin laiteltiin ihan rauhassa aamiaista asunnolla.

Aamupala

Minusta on ihana tutkiskella ulkomailla ruokakauppoja kokeilla sellaisia erikoisuuksia, mitä en kotona kaupasta saa. Tällä kertaa kokeiluun pääsi raejuusto, jossa oli hunajaa erillisessä kupissa, sekä vihreistä hedelmistä tehtyä mehua. Molemmat olivat oikein ihania. Lisäksi löysin aurinkokuivatulla tomaatilla maustettua hummusta. Nam! Kummini olivat käyneet hakemassa meille erilaisia leikkeleitä kauppahallista, joita titenkin maisteltiin myös aamulla.

Aamiaisen jälkeen matka jatkui juna-asemalla. Asemalla päädyimme ostamaan junaliput automaatista kassan sijaan. Ihan ei ymmärretty millaiseen junaan liput kannattaa ostaa, joten päädyimme pikajunaan, jossa oli paikkaliput, kun paikallisjunaan olisi saanut lipun puolet halvemmalla. Joka tapauksessa liput maksoivat pari euroa per matkustaja. Junalla matkustamisessahan on aina tunnelmaa. Niin myös tällä kertaa, sillä vaunuosastossamme istui puolalainen vanha rouva, joka yritti keskustella meidän kanssamme. Melko heikkoa on tuon kielen osaaminen, mutta onneksi nuori mies vieressä tulkkasi huonolla englannilla mummon asiat meillä. Muori tahtoi tietää, että olemmeko kenties unkarilaisia, kun kuulostamme siltä. Unkarihan on suomen sukulaiskieli, mutta en tiennyt sen kuulostavan niin samalta.

Sopot

Sopotissa oli aivan hirmuisen kylmä! Tuuli kävi koko ajan mereltä ja oli ankeaa ja harmaata. Juna-asemalta taapersimme pääkadulle, jossa hieman katselimme ympärillemme.

Sopot

Sopot

Lopulta päädyimme kahvilaan nauttimaan jotain lämmikettä. Minun valintani oli latte ja ihana perinteinen omenapiirakka. Kakku katosi lautaselta alta aikayksikön!

Omenakakku

Kahvilasta kävelimme rantaan. Sopotin rantaan on rakennettu amerikkalaistyylinen valtava laituri, joka on nimeltään Molo. Tietenkin nimi herätti meidän seurueessaamme melko vilkasta keskustelua…. Siinä tuli ihan hyvä tovi steppailtua Molon päällä.

Molo

Kesäisin Mololle on pääsymaksu, mutta me saimme kokea tämän Molon ihan ilman maksua. Alueella oli upea puisto, valtavan kokoinen hotellit, sekä muutama ravintola. Ravintoloiden hintatasosta en osaa sanoa, sillä en jäänyt niitä tarkemmin katselemaan.

Sopot

Merirosvolaiva

RantaMolo

Sopotin kirkko

Vaikka ilma oli hyytävä, emme silti joutuneet yksin tutustumaan Sopotin kaupunkiin. Yllättävän paljon turisteja oli liikenteessä vuoden aikaan nähden, sekä kelin huomioon ottaen. Moneen otteeseen harmittelin, että lapaset olivat kotona yhdessä paksumman takin kanssa.

Sopotista suuntasimme vielä yhteen ostoskeskukseen tekemään löytöjä. Ystäväni oli hehkuttanut C&A kauppaketjua jo pidempään ja sellainen sitten tuoltakin bongattiin. Mukaan tarttui pitkä neuletakki 20 euron hinnalla ja huppari treeneihin kahdella eurolla. Niin luit ihan oikein. Maksoin puuvillaisesta hupparista kaksi euroa. Ale tuotteet olivat naurettavan hintaisia, mutta valtaosa vaatteista oli sellaisia, etten henkilökohtaisesti niihin pukeutuisi. Ehkä olenkin tällainen Anu Saagimin mainostama mauttomasti pukeutuva suomalainen nainen.

Kauppakeskuksessa oli myös Starbuck’s. Minun ei nyt varmaan tarvitse kertoa, että kävimme siellä.

Starbuck's

Nautimme lähestyvän halloweenin kunniaksi pumpkin spice lattet ja kanelipullaa. Yksi parhaista puolista ulkomailla on kahvilakulttuurit! Ensinnäkin kahviloissa kahvin juominen on paljon edullisempaa kuin Suomessa. Vaikka Suomessakin melkeinpä viikottain käyn nauttimassa latten, teen sen ulkomailla päivittäin ja joinakin päivinä vielä useammin kuin kerran. Kahvilasta suuntasimme ruokakauppaan hakemaan eväitä asunnolle ja siitä sitten rautiovaunulla takaisin asunnolle.

Päärautietasemalla käväisimme vielä kirjakaupassa matkalla asunnolle. Tuolta tarttui mukaan uusi värityskirja. Löysin nimittäin sellaisen värityskirjan muutamalla eurolla, jota olen katsellut Suomalaisessa kirjakaupassa 15 euron hintaan. Tokihan oli ostettava vielä uudet tussit, jotta värittäminen olisi entistä mukavampaa. Valitettavasti tussi valikoima oli melko laimea…

Asunnolle jätimme vain tavarat ja suuntasimme siitä vanhaan kaupunkiin pizzalle.

Pizzalla

Kaksi isoa pizzaa ja kolme limua maksoivat alle 20 euroa. Pizzojen kanssa tarjoiltiin kahta erilaista kastiketta, joissa oli kiva uittaa pizzan palasia. Herkullista ruokaa – ja myönnettävä on, että parempaa kuin eilisessä lounaspaikassa.

Pizzalta menimme asunnolle viettämään aikaa ja vain oleskelemaan. Päivän touhut olivat aiheuttaneet jalkaväsymystä itsekullekin, joten pieni lepo oli paikallaa. Samalla myös pohdimme mahdollisia vaihtoehtoja illalliselle. Lopulta päädyimme Swojski smak nimiseen puolalaiseen ravintolaan.

Iltaruokaa

Iltaruokaa

Rahkakakkua

Menimme ravintolaan hieman ennen seitsemää ja tupa oli täynnä väkeä. Jälleen kerran emme älynneet varata pöytää etukäteen. Onneksi kuitenkin meille järjestyi pöytä heti kättelyssä. Itse arvostin eniten ruokalistaa, sillä listalla oli erikseen ns. fitnessmenu. Käytännössä tämä tarkoitti, että makrot oli kerrottu ruokien perässä. Valitsin itselleni tuolta listalta lohi annoksen. Ruoka oli erinomaista. Jälkiruuaksi otin vielä perinteistä juustokakkua, mutta se oli mielestäni melko mautonta. Olisi kaivannut kaveriksi jotakin raikasta, kuten esimerkiksi marjoja tai marjakastiketta. Olimme kuitenkin niin tyytyväisiä ravintolan palveluun, ruokaa ja tunnelmaan, että päätimme varata pöydän seuraavallakin päivälle tästä ravintolasta.

Rakkauslukkoja

Matkalla asunnolla ihastelimme vielä öistä Gdanskia, sekä rakkauslukkojen peittämiä kaiteita jokea ylittäessä.

© Auringon alla 2022