Päivä 1 - Mennään auringon alle!

8.9.2018

Vihdoin ja viimein päästään lähtemään auringon alle! Suuntana Kos, mutta tietty pitää ensin ajaa Helsinki-Vantaalle ja lentää kohteeseen.

Marko

Tämän matkapäivän sisältö on tuotu vanhasta blogista. Joten tämä voi näyttää hieman hassulta verrattuna uusimpiin matkapäiviin verrattuna.

Tämä juttu onkin kahden päivän nivoutuminen yhteen johtuen oikeastaan tuosta matkustamisen määrästä. Itse olin torstaina töissä joten herätys oli kello kuusi aamulla, Outi nukkuikin 10 asti. Töiden jälkeen vielä hieman kaupasta asioita ostoon ja kissojen vienti hoitoon. Sitten loppuun vielä pakkailua ja matkakumppanien saapumisen odottelua. Kahdeksan jälkeen Kia hyrähti käyntiin ja matka kohti Helsinki-Vantaata alkoikin. Ensimmäinen etappi olikin Juvan ABC, jossa syötiinkin purilaista. Mukaan tietty piti napata hieman kahviakin, jotta jaksaa paahtaa eteenpäin.

Toinen pysähdys sitten Kuortin ABC:llä, jossa vaihdettiin Outi ajamaan autoa – siihen asti kuskina olin toiminut minä itse.

Helsinki-Vantaan päässä hieman seikkailtiin, kun etsittiin P4B pysäköintiä sieltä, josta olimme 2 viikoksi paikan autollemme varanneet. Meidän tuurillamme bussikuljetus pysäköinnistä T2 terminaaliin oli loppunut 1.30 ja olimme siellä hieman sen jälkeen. Siitä sitten käveltiin terminaaliin – matka ei tosin ollut pitkä. Terminaalissa jouduimme hieman odottelemaan, että bag drop aukeaa jotta pääsemme laukuista eroon ja pääsemme puhtaalle puolen. Kolmen jälkeen bag drop aukeni ja päästiinkin turvatarkastukseen. Sitten käytännössä odottelimme seuraavaksi tax freen aukeamista portilla. Tax freestä Outi nappasi hieman hajusteita matkaan ja sitten vain odoteltiin lentokoneeseen pääsyä. Kone tuli portille hieman myöhässä, mutta päästiin lähtemään silti aikataulussa.

Koneessa meillä ei ollut ruokailua, mutta olimme tehneet eväsleipiä. Koneessa hieman koitettiin torkkua ja kuluttaa aikaa sillä lento kesti kolme ja puoli tuntia. Hieman etuajassa laskeuduttiin sillä arvioitu lentoaika oli 3 tuntia 45 minuuttia.

Kentällä odoteltiin laukkuja ja kaksi neljästä tulikin. Loppua kahta odoteltiin ja huomasin, että toisella hihnalla pyörikin minun laukkuni. Kohta sen jälkeen toinen hihna pysähtyi ja seurueemme neljäs laukku tuli myös väärällä hihnalla. Laukut saatuamme oppaalta kyseltiin oikea bussi ja siitä bussikuljetuksella kohti Kosin kaupunkia ja hotelliamme Saint Constantinea.

Hotellille päästyämme me ei saatu vielä huoneita, mutta lähdimme lompsimaan tuttavien hotelliin ja sitä kautta sitten lounasta etsimään. Lounaalle mentiin G-plazaan. Outi söi kreikkalaisen pizzan (kasvispizza) ja minä Pasta Bolognesea. Molemmat oli oikein hyviä annoksia nälkäisille. G-plaza on kyllä mainio lounaspaikka, viime vuonna useamman kerran siellä tuli istuskeltua lounaalla.

Pitihän se lomalla, ruokajuomana Strongbow Gold – näillä oli päässyt hanassa oleva Strongbow loppumaan… harmi.

Lounaalta sitten hotellille hieman lepäilemään. Saatiin huone ja onkin ihan passeli meille kahdelle pariksi viikkoa. 2 hengen huoneeseen kuuluu aamupala täällä, joka oli yksi syy miksi otimme sen eikä yksiötä/kaksiota kuten normaalisti. Tänä vuonna ajattelimme ettei itse tehdä aamupaloja ja siksi 2 hengen huone.

Hieman elvyttyämme lähdimmekin sitten odottelemaan Anna opasta hotellin alakertaan. Halusimme hieman vaihtaa kuulumisia ja sanoa jääkaapistamme joka rämisi koko ajan. Kyselimme myös hieman onko vielä meidän ravintolat ajantasalla sekä autonvuokraustakin suunniteltiin jo. Tästä sitten lähdimme Kantounin suuntaan, tämäkin tuttu viime vuodelta. Täällä istuskelimmekin parisen tuntia ja nautimme loman alustamme. Täältä lähdimme suuntaamaan sitten Mummys Cookingia kohti ja katsomaan mitä Ilia päättää meille tänään tuoda.

Juomaksi napattiin retsinaa – Malamatiinaa tietty (sekä vettä). Alkupalaksi saimme tsatsikia ja friteerattuja kesäkurpitsan kukkia (nämä syötiin ennen kuvaajan havahtumista kuvan puutteeseen).

Pääruoksi Outi sai kesäkurpitsa- ja kikhernepyöryköitä tirokafterin kera. Minä taas sain fetalihapullia ranskalaisilla. Näistä lihapullista annan kyllä kiitokseni, olivat nimittäin loistavia – kerrassaan meheviä eikä kuivia ollenkaan. Outillekkin ruoka kelpasi sillä lautanen tyhjeni tyytyväisesti.

Eka päivä oli oikeastaan siinä. Ei oikein jaksanut ihmeitä. Ruoan jälkeen suunnattiin hotellille päin ja meitä kutsui nukkumatti.

Itselle tuli valveilla oloa liiankin kanssa ja tunteina oltiin siinä 40 tunnin pinnassa. Lentokoneessa ehkä pari tuntia sai nukuttua ja sitten mentiin aika hyvin valveilla. Tänä vuonna matkanteko meni sinällään helpommin, kuin viimeksi – valvomisen suhteen siis. Huomenna ihmetellään sitten aamupalaa sekä rantaa.

Tulee nälkä katsellessa noita ruokakuvia. :-]

© Auringon alla 2022