Päivä 1 - Matkustamista ja matkustamista

Eilen saavuimme Vantaalle. Majoituimme jälleen Hotel Bonus Inniin, jonka olemme jo vuosien ajan havainneet hyväksi ja meille sopivaksi. Parasta hotellissa on, että se tarjoaa ainoana lentokenttähotellina ilmaisen pysäköinnin kahden viikon ajaksi. Toisin sanoen huoneen hinnalla saamme yöpyä ja jättää auton, kun pelkästään pelkkä pysäköinti kahdelle viikolle maksaisi muuten lähes saman verran. Meillä oli tarkoituksena mennä käymään Korkeasaaressa, mutta sää oli niin epävakaa, että hylkäsimme ajatuksen. Lopulta kävimme vippailemassa Jumbossa ja illalla syömässä Flamingon puolella La Famiglia ravintolassa.

Aamupalaa meillä ei ollut tarjolla hotellilla, sillä meidän tuli olla kentällä viiden aikaan aamulla. Niinpä olimme varustautuneet omine eväinemme ja söimme niitä kentällä. Kentällä oli menossa turvatarkastuksessa ilmeisesti jokin tehostettu seuranta, sillä minä jouduin satunnaistutkimukseen turvatarkastuksessa räjähdeaineiden jäämien suhteen ja Markon isälle tehtiin huumausaineen etsintä pistokoe. Turvatarkastuksesta oli tietenkin ensimmäisenä mentävä hankkimaan hajuvesiä. Ilmeisesti Markolle iski jokin tilapäinen mielenhäiriö, sillä sain ihan luvan kanssa ostaa kaksi hajuvettä(!). En kuitenkaan saanut sitä hajuvettä, mitä olisin halunnut, sillä koko lentokentällä ei ollut myynnissä Oscar de la Rentan hajuvesiä. Tosin kaksi hajuvettäni maksoivat yhteensä sen verran, kuin normaalisti olen pulittanut yhdestä. Löysin nimittäin molemmat tarjouspöydästä. Budjettimatkailua kerrakseen…

Kone lähti viisi yli seitsemän ja olimme saaneet check innissä haalittua itsellemme EXIT-paikat, joten tilaa oli ruhtinaallisesti. Itse lento ei ollut kyllä millään tavalla miellyttävä. Lähes koko matkan oli turbulenssiä ja tarjoilu jouduttiin keskeyttämään sen takia neljä kertaa. Lentoaikaa oli jäljellä enää puolisen tuntia, kun vihdoin oli meidän vuoromme tilata juomaa. Tottahan sitä oli loman alkua juhlistettava yhdellä viskillä. Lennon pelasti aivan ihana lentoemäntä, joka oli kuin aurinko leveine hymyineen ja ystävällisine juttuineen. Olisipa aina yhtä hyvää palvelua.

Kone laskeutuu Prevezan kentälle aikataulussa ja matkalaukut saapuivat nopeasti. Vielä oli edessä reilun tunnin bussimatka Pargaan. Ilma oli ihana – 26 astetta lämmintä ja puolipilvistä. Bussimatka oli organisoitu todella onnettomasti ja aionkin siitä antaa palautetta Apollomatkoille. Pysähdyksiä oli muutama ja bussissa ei ollut opasta. Ensin kuski ei ilmoittanut ollenkaan mitä hotelleja on milläkin pysäkillä ja ihmiset eivät osanneet jäädä pois oikeissa paikoissa. Yhdellä pysähdyksellä oli opas vastassa, joka ei hänkään sanonut sanakaan. Kävi vain huikkaamassa moimoi bussin ovelta. Onneks tiesin, missä meidän hotelli on ja osasimme jäädä pois oikeassa kohdassa. Opastimme myös muita suomalaisia, jotka olivat tulossa samaan hotelliin. Suurin osa porukasta ei saanut huoneita heti, mutta kerrankin meillä oli ilmiömäinen tuuri ja meidän huoneemme olivat vapaita.

Vaihdoimme nopeasti vähemmän vaatetta päälle ja suuntasimme satamaan syömään lounasta. Lounaspaikaksi valitsimme Bacchos tavernan.

Minä ja Marko jaoimme kreikkalaisen salaatin, tsatsikin, herkkusieniä pinaatin ja juuston kera, sekä juustopalleroita. Oikeastaan sienet olivat minulle ja juustopallot Markolle, sillä Marko ei välitä sienistä ja minä en voi syödä viljaa. Lounas huuhdottiin puolella litralla valkoviiniä ja vedellä. Hintaa lounaalle tuli yllättävän paljon – 28 euroa. Olin kyllä lukenut ko tavernasta, että hinnat ovat korkeampia, mutta ruuasta ei ollut valittamista. Jälkiruuaksi haimme jätskiä. Yksi pallo kotitekoista jätskiä maksoi 1,70.

Lounaalta suuntasimme kylän suurimpaan markettiin, joka sattuu olemaan myös meidän lähikauppamme. Ostimme kassikaupalla aamiaistarvikkeita, sekä tietenkin kamalasti vettä. Hotelilla nakkasimme tavarat äkkiä jääkaappiin ja sukelsimme uima-altaalle. Pilviä alkoi hieman kertyä taivaalle, mutta silti oli edelleen ihanan lämmin.

Uimisen ja allasbaarista haetun frappen jälkeen suuntasimme istumaan iltaa Markon vanhempien terassille. Muutama tunti vierähti nopeasti retsinasta nauttien ja Unoa läiskien. Kova oli uho Markon isällä, että aloittaa kahden viikon mittaisen voittoputken, mutta tämä peli ei tainnut vielä kuulua siihen putkeen… Naurettiin sydämemme kyllyydestä ja todella todettiin olevamme lomalla.

Illallista menimme nauttimaan viereiseen Tzimas tavernaan. Kävimme Markon kanssa tuossa tavernassa muutaman kerran kolme vuotta sitten ja oli ihana huomata, että sama pappa oli edelleen virkeänä hommissa ja ruoka oli vieläkin maittavaa. Emme jaksaneet ottaa alkupaloja, vaan jokainen tilasi pelkästään pääruokaa. Minä otin limapapuja yrttien ja tomaattikastikkeen kera, Markolle pastitsiota, Markon isälle miekkakalaa ja äidille tsoutsukakiaa, eli lihapullia tomaattikastikkeessa. Jokainen oli tyytyväinen ruokaansa ja varsinkin järkevään annoskokoon. Joimme yhdessä litran talon valkoviiniä ja ison pullon vettä. Kaikkineen illallinen maksoi 42,80. Talo tarjosi vielä snapsit ouzoa laskun maksun yhteydessä.

Haimme vielä iltapala jäätelön ja suuntasimme takaisin hotellille. Uni painoi jo sen verran silmäluomia kahden lähes unettoman yön jälkeen, että oli pakko mennä suoraan petiin. Matkustaminen on rankkaa, mutta kyllä on taas ihana olla Kreikassa. Ihan kuin toiseen kotiinsa tulisi.