Päivä 4 - Ilta kaupungilla

Tänään sitten tehtiin aamupalaa uhan paistetun kananmunan ja hedelmien kera. Toki tuoretta sämpylää leipomosta. 

Kahvit valmistuu Aeropressillä ja munat paistui hotellin pannulla joka olisi voinu tolla parempikin tai sit olisi pitänyt ihan reippaasti laittaa öljyä. 

Hedelmiä oltiinkin eilen ostettu kaupasta. 

Eiköhän tällä lähde aamu käyntiin ja illalla jaksa kaupungillekin. 

Tänään onkin reilummin aaltoja. 

Suihkun jälkeen pieni lukutauko terassilla joka on onneksi varjonpuolella. Tarkenee silti. 

Lähdettiin pienen huilaamisen ja rasvalla läträämiseen (mun iho vaatii valtavasti huomiota näissä olosuhteissa) jälkeen taksilla kohti vanhaa kaupunkia. Taksi maksoi 6€ neljältä hengeltä hotellilta venetsialaiseen satamaan. 

Käveltiin kujilla ja katseltiin kauppoja. Käytiin myös siinä kirkossa, josta minut heitettiin ulos vuonna 2015. Tällä kertaa olin varustaunut pitkällä mekolla ja hartiat peittävällä huivilla. Ei uskallettu kuvata kirkossa, koska todennäköisesti se oli kiellettyä. Jälleen ortodoksinen kirkkotaide oli häikäisevää. 

Vihdoin ja viimein muistettiin käsitellä järkkärin kuvia tänne ja lisättiinkin päivällä kujilta ja kaduilta otettuja kuvia sekä illalla otettuja kuvia Rethymnonin kaupungista.

Päivällistä oli tänään tarkoitus syödä vanhassa kaupungissa. Oltiin ensin ajateltu mennä Parastratimaan, mutta sen ravintolan kasvisvaihtoehdot eivät oikein olleet minun mieleen. Istuttiin Gul de Saciin pohtimaan ja googlailemaan. Ongelmahan täällä on, että jos et oikeasti tiedä, missä on hyvää ruokaa, voit saada ihan kamalaa pakastettua turistimoskaa. Kannattaa aina etsiä paikkoja, jotka ovat myös paikallisten suosiossa. Lopulta löytyi yksi vaihtoehto läheltä - Othomos. Sitä oli paljon kehuttu ja käytiin vilkaisemassa listaa. Pyydettiin pöytävarausta ja se onnistui puoli kahdeksaksi. Tarjoilija sanoi, että myöhempään ei pysty, koska heillä on aina kovasti ruuhkaa. Tämä oli aivan totta. Kahdeksalta paikka oli ääriään myöten täynnä ja jengi jonotti paikkoja ravintolan edessä. 

Minulle listalta löytyi gigantes, eli lempiasiani isot valkoiset pavut (5,50). Otin myös paprikajuustopalloja (6,90), koska tiesin, että annos ei ole koskaan valtava. Marko söi papoutsakiaa, eli lihapullia tomaattikastikkeella (10,90). Ruoka oli ihan jees, mutta ei jonottamisen arvoista tai tajunnan räjäyttävää. Eräs seurueemme jäsenistä sai väärän pääruuan ja joutuu odottamaan uutta ruokaa reilut 10 min. Tämä oli harmillista, eikä sitä hyvitelty muuten kuin anteeksipyynnöllä. 

Talo tarjosi alkuun kesäkurpitsakeittoa, joka oli erinomaista ja lopuksi juustokakkua ja raki. Kakku oli ihanaa, pontikka oli, noh pontikkaa. 

Jäniskevennyksenä haluan loppuun jakaa tarinan lääkkeistä ja niiden käytöstä. Kuulin vinkin lähteestä, joka haluaa pysyä nimettömänä. Olen kyllä kuullut tämän isältäni ja kummisedältänikin, mutta tällä kertaa laitoimme hypoteesin testiin. 

En itse pidä ouzosta lainkaan. Oikeastaan se on aivan järkyttävän makuista. Minulla oli kuitenkin hieman ongelmia vatsan kanssa ja lähteeni kehoitti ottamaan hieman raakaa ouzoa, sillä se parantaa vatsavaivat. Hieman skeptisesti tähän terveydenhuollon ammattilaisena suhtauduin ja ajattelin sen olevan katala juoni, että minut saadaan tuota myrkkyä juomaan. Vessassa ravaamiseen kyllästyttyäni, tiedustelin, että olisikohan sitä viinaa viellä tarjolla. Sain naukun ja hassua, vatsani parantui. Lieneekö sattumaa vai todellinen lääkeaine. Se jääköön jokaiselle itselleen ratkaistavaksi. Mutta sanottakoon, että join kiltisti sen raki kiponkin tyhjäksi, koska se kuulemma edistää ruuansulatusta…

Viimeinen jälkiruoka lähti vielä mukaan loukumades paikasta, kun bongasin noita pieniä herkullisia munkkipalleroita matkalla taksiasemalle. Nämä maksoivat 4 €.