Päivä 7 - Tuulinen rantapäivä

30.8.2014

Tällä kertaa nukuimme suht pitkään ja päätimme kopata aamupalan kaupasta mukaan rannalle. Otimme pari sämpylää, jotka näytti hyviltä mutta ei sitten kuitenkaan olleet mitenkään ihmeellisiä, sekä hedelmäsalaattia ja hieman sipsejä. Könysimme tutulle Princen rannalle,...

Marko

Tämän matkapäivän sisältö on tuotu vanhasta blogista. Joten tämä voi näyttää hieman hassulta verrattuna uusimpiin matkapäiviin verrattuna.

Tällä kertaa nukuimme suht pitkään ja päätimme kopata aamupalan kaupasta mukaan rannalle. Otimme pari sämpylää, jotka näytti hyviltä mutta ei sitten kuitenkaan olleet mitenkään ihmeellisiä, sekä hedelmäsalaattia ja hieman sipsejä. Könysimme tutulle Princen rannalle, jossa vanhempani olivatkin varanneet pedit meille – hinta on tällä rannalla 8 euroa (2 petiä ja varjo) ja pedeissä on hyvät pehmusteet.

Rannalla olikin tänään suhteellisen tuulista ja snorklaamisesta ei tullut oikein mitään sillä tuuli niin paljon ja ei nähnyt kauheasti sillä pohja oli sekoittunut aallokossa. Tuuli ja aallot häiritsi mereen menoa ja sieltä pois tuloa, tämä ranta kun ei se mikään maailman paras ole.

Makoilimme rannalla johonkin yhteen kahteen asti ja tästä sitten suuntasimme lounaalle. Tällä kertaa kävimme lounaalla To Kati Allo nimisessä ravintolassa. Otimme saganakia, tsatsikia ja Kreikkalaista salaattia – hintaa tälle ja isolle vesipullolle tuli 17 euroa. Hyvä ja sopivan kokoinen lounas oli tällä kertaa ja kukapa tuon kombon voisi mokata?

Lounaan jälkeen menimme vielä hotellin altaalle pariksi tunniksi makoilemaan. Tästä sitten menimmekin odottelemaan vanhempiani sillä he tulivat istuskelemaan terassillemme joksikin aikaa ennen kuin menimme syömään. Alla on hieman näkymää parvekkeelta – ei kummoiset.

Syömään menimme tuttuun Dana's tavernaan ja alkuun otimme fetajuustoa filotaikinassa hunajan kera sekä tsatsikia, pääruoaksi Outi otti stifadon ja minä täytettyjä munakoisoja (käytännössä oli moussaka käännettynä toisin päin). Juomaksi vettä ja puoli litraa talon valkkaria. Hintaa koko lystille tuli 33 euroa.

Jälkiruoaksi saimme vielä laskun kera lasit paikallista erikoisuutta nimeltä Vinsanto. Tämähän on paikallinen jälkiruokaviini ja se maksaa suhteellisen paljon kaupassa. Hintaa selittää muuten sen valmistustapa jota nyt hieman koitan teille selventää. Viinirypäleet keräillään ja asetellaan maahan kuivamaan käytännössä rusinoiksi asti. 10 kilosta rypäleitä tulee litra rypälemehua kuivamisen jälkeen. Tämä mehu laitetaan sitten tynnyreihin käymään ja sen sekaan ei lisätä mitään muuta. Vinsanto on vähintään kuusi vuotta tynnyreissä ja makua tarkistetaan välillä, mutta mitään sinne ei lisätä – se käy oman luontaisen hiivan avulla. Tällä hetkellä vanhin Vinsanto viini on 45 vuotiasta (43 vuotta tynnyrissä ja 2 vuotta pullossa). Kuulemma joku on tekemässä vielä vanhempaa Vinsantoa, mutta se on vielä tynnyrissään – tavoitteena on 47 vuotias Vinsanto.

Ruokailun jälkeen käppäilimme vielä meidän terassille Ouzolle ja tästä sitten vanhemmat lähtivät omaa hotellia kohden ja me alettiin siirtymään yöpuulle.

 

© Auringon alla 2022