Päivä 8 - Loman puoliväli

31.8.2014

Aamulla totesimme, että joku on syönyt meidän jääkaapista kaikki aamiaistarvikkeet. Niimpä suuntasimme lähimpään markettiin ja leipomaan noutamaan hieman aamiaista. Tällä kertaa emme jaksaneet valmistaa täysimittaista aamiaista vaan ostimme vain sämpylöitä, joita söimme tsatsikin ja...

Outi

Tämän matkapäivän sisältö on tuotu vanhasta blogista. Joten tämä voi näyttää hieman hassulta verrattuna uusimpiin matkapäiviin verrattuna.

14:31

Aamulla totesimme, että joku on syönyt meidän jääkaapista kaikki aamiaistarvikkeet. Niimpä suuntasimme lähimpään markettiin ja leipomaan noutamaan hieman aamiaista. Tällä kertaa emme jaksaneet valmistaa täysimittaista aamiaista vaan ostimme vain sämpylöitä, joita söimme tsatsikin ja fetan kanssa. Lisäksi oli persikoita ja jogurttia.

Aamiaisen jälkeen vietimme aikaamme uima-altaalla polskien ja lukien. Tuuli oli yltynyt todella navakaksi, joten oli turha suunnistaa rannalle, sillä mereen pääseminen ja sieltä poistuminen olisi ollut vielä tuskallisempaa kuin normaalisti. Punaiset liput eivät kuitenkaan heiluneet saloissa, vaan keltainen lippu kehoitti olemaan varovainen.

Lounaalle menimme kahden maissa Gyros stop grilliin kahden maissa. Jono oli melko pitkä tiskille ja arvelimme, että kyseessä täytyy olla hyvä paikka, kun ihmisiä oli näin runsaasti. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ollut. Nämä gyrokset olivat huonoimmat koko reissun aikana, joskin kyllä halvimmat. Possu gyropita maksoi kaksi euroa. Plussaa siitä, että sain vihdoin maistaa Santorinin Yellow Donkey olutta ja se oli myös edullisempaa tuolla kuin muualla. Pullo maksoi neljä euroa, kun se muissa paikoissa on ollut järjestää 6 euroa.

Lounaalta kävelimme rantakatua pitkin tapaamaan Markon vanhempia vielä viimeisen kerran. Heillä oli tänään lähtö kohti koti-Suomea. Nautimme heidän kanssaan jäätelöt rantakadun baarissa. Tai oikeastaan minä olisin halunnut kakkua, mutta se oli loppu. Yritin tilata kahta eri kakkua ja molemmat oli loppu. Myös se jäätelö, jota olisin halunnut oli loppua. Kreikassa on usein tapana listata menuun enemmän asioita kuin lopulta edes on tarjolla. Minusta se on raivostuttavaa. Oletan, jos menussa jokin mainitaan, niin sitä myös sitten voi saada.

Lopulta kulhoon päätyi limejätskiä ja kinderjäätelöä.

Useissa rantepedeissä on täällä erilliset toppaukset. Nämä ovat huomattavasti miellyttävämpiä päivittäiseen loikoiluun kuin tavalliset toppauksettomat rantatuolit. Minun silmääni miellyttävät myös nämä varjot enemmän kuin kankaiset versiot. Toivottavasti pääsemme vielä tämän loman aikana nauttimaan rantaelämästä ilman tällaista tuulen myräkkää. Tosin tähän aikaan vuodesta täällä puhaltaa meltemi, joka voi olla hyvinkin navakkaa.

Palasimme hotellille hieman rentoutumaan ja valmistautumaan iltaa varteen. Kirjoittelimme blogia ja vain nautimme olostamme. Taisimpa ottaa pienet puolen tunnin tirsatkin. Kummallista kuin niitä päivinä, kun ei juuri mitään edes puuhastele, tuntuu väsyttävän vieläkin normaalia enemmän. Kreikassa väsymys on minulle varsin normaalia, sillä sängyt ovat aina niin kamalia, ettei yöt ovat hyvin katkonaisia. Herään useaan kertaan yössä siihen, että selkään koskee niin paljon, että hyvä, että henki kulkee. Olin myös napannut aamulla leipomosta meille donitsin jaettavaksi iltapäivän välipalaksi.

Kuuden maissa lähdimme katselemaan rantakadun melskettä. Ihmiset nelinkertaistuvat illan aikana rantakadulla. Istuskelimme hetken aikaa Dolce nimisessä kahvilassa ja katselimme ohikulkevia ihmisiä. Lopulta päätimme kävellä rantakadun päähän saakka katselemaan merta ja rantaan lyöviä aaltoja.

Kävimme vielä juomassa lasilliset viiniä Love boat baarissa ennen siirtymistä illallistamaan. Tänä iltana meillä oli ensimmäistä kertaa loman aikan ongelma , missä tulisimme syömään. Olin kerännyt listaa jo Suomessa suositeltavista paikoista. Näistä suurin osa oli kuitenkin jo koluttu ja muutama todettu käyttökelvottomaksi. Lopultapäädyimme The Spring ravintolaan useiden suosituksien perusteella niin Tripadvisorissa kuin Kreikka.net:ssä. Ehkä olisi pitänyt kuitenkin luottaa omaan intuitioon ja kiertää tämä paikka kuitenkin kauempaa. Olimme kerran aikaisemmin kulkeneet tavernan ohi ja miellyttävä herrasmies halusi esitellä meillä valokuvia annoksistaan… Ei näin. Olen usein tullut siihen tulokseen, että juurikin nää valokuvaesittelyt ovat niitä turistien houkuttimia ja aito kreikkalaisuus on ihan jotakin muuta. Näin kävi myös tällä kertaa.

Talo tarjosi meille paahdettua leipää aluksi. Otimme alkuruuaksi tsatsikia ja tomaattipyöryköitä. Näissä ei ollut mitään valittamista, vaan olivat oikein onnistuneita. Tosin olemme moneen kertaan sen todenneet, että kukaan ei pysty näitä alkupaloja ryssimään tai sitten on kyseessä aivan keittotaidoton yksilö. Tsatsikin kun tulee nykyisin lähes joka paikkaan valmiina, sen kun vain nostelee purkista tarjolle. En tiedä oliko tämä purkkitsatsikia vai omatekoista, en tullut kysyneeksi. Täytti kuitenkin meidän laatuvaatimuksemme.

Pääruuaksi Marko valitisi pastitsion ja minä mussakan. Tässä sitten mentiin metsään, niin että ryminä kävi. Ensinnäkin pastitsio oli enemmänkin lassagne kui pastitsio. Se oli nimittäin tehty lasagnelevyistä. Tomaattikastiketta oli myös säästelty. Marko totesi annoksen olleen myös erittäin kuiva. Minun mussakassani taas oli ehkä kaksi palaa munakoisoa ja loput perunaa. Kuvailisin sitä enemmin perunalaatikoksi kuin mussakaksi. Makua ei ollut kummassakaan ruuassa, myös ilmeisesti suola oli ollut tuona iltana kortilla. Pettyneinä söimme annoksemme ja tilasimme laskun. Kuitti on sentään ok ja jälkiruuaksi talo tarjosi vesimelonia. Ilmeisesti asiakkaita pidettiin myös eri arvoisena, sillä viereinen pöytä sai ouzoa ja toinen viereinen pöytä ouzoa JA vesimeloni. Palvelu oli nopeaa ja hyvää ja isäntä hyvin kohtelias. Hintaa illalliselle tuli ttasan 33 euroa. Mainittakoon vielä, että talon viini oli erinomaista.

Ennen ruokailua meitä viihdytti musta koira, joka oli ilmeisesti tottunut saamaan hieman parempia herkkupaloja, kun viereisen pöydän koiralle antama leipäpalanen ei lainkaan kelvannut.

Illallisen jälkeen taaperrettiin mäen päälle omaan hotelliin. Huomennakin on vielä tiedossa rentoutumista omassa kylässä, mutta maanantaina retkeillään bussilla Oiaan ja Thiraan. Tarkoituksena käydä tutustumassa paremmin tuohon taitelijoiden suosimaan Oiaan ja etsiä Thirasta yksi tietty jäätelökoju. Jassas!

 

Outi
Kommenttisi odottaa hyväksyntää! Osa kommenteista ohjataan tarkistukseen roskapostin välttämiseksi. Tarkistuksen jälkeen kommenttisi tulee tänne näkyviin!

Mainoksesi tähän?
Blogimme on aktiivimmillaan matkojen aikana ja tällöin myös kävijöitä on eniten. Monet selailevat myös kokonaiset matkat kerralla ahmien ja tietenkin tutkivat missä on käyty, mitä on syöty ja mitä on tehty. Mikäli mainospaikka voisi kiinnostaa niin lähetä sähköpostia [email protected] osoitteeseen!

© Auringon alla 2024