Päivä 4 - Makaamista ja syömistä

11.9.2018

Alkaa toistamaan nämä päivät itseään näköjään hyvin helposti täällä. Vieläkään ei olle selvitty tekemään muuta kuin rannalla makaamista ja syömistä. Vissiin tässä on jokaisella ollut vähän loman tarvetta, kun kukaan ei ole kortinpeluuta suurempaa...

Outi

Tämän matkapäivän sisältö on tuotu vanhasta blogista. Joten tämä voi näyttää hieman hassulta verrattuna uusimpiin matkapäiviin verrattuna.

Alkaa toistamaan nämä päivät itseään näköjään hyvin helposti täällä. Vieläkään ei olle selvitty tekemään muuta kuin rannalla makaamista ja syömistä. Vissiin tässä on jokaisella ollut vähän loman tarvetta, kun kukaan ei ole kortinpeluuta suurempaa aktiviteettiä edes ehdotellut.

Aamulla käytiin taas aamiaisella hotellilla. Olin jo eilen huolissani hotellin pikkukatista, kun siitä ei näkynyt jälkeäkään koko päivänä. Tänään tämä pikkukatti kuitenkin tyytyväisenä tepasteli keittiöstä aamiaishuoneeseen ja tämän jälkeen kiipeli hotellin pihan palmuistutuksissa. Hyvä, ei siis yhtä auton alle jäänyttä kattia surtavana.

Rantaa sentään ajateltiin vaihtaa tänään. Käveltiin hieman Lambiin päin ja päädyttiin Ali Baban rantabaariin. Lähinnä taisi siinä houkutella kivannäköiset pedit eniten, sekä tietenkin se, että itse pedeistä ei tarvinnut maksaa senttiäkään. Viereisellä rantabaarilla näkyi olevan pedit 2,50 euroa per peti. Aika kului jälleen lukien ja välillä meressä itseään uittaen. Tässä kohtaa rantaa oli myös ehkä hieman helpompi mennä mereen, sillä kiveä ei ollut niin paljon. Olen kyllä tällä reissulla erityisesti tykästynyt tuohon e-kirjan lukijaan. On niin kiva, kun ei enää tarvitse hilata kirjapinoja mukanaan ja uittaa niitä sitten suolavedessä ja aurinkorasvassa.

Rannalta kipaistiin isoon AB-markettiin hakemaan vähän juomatäydennystä. Käytiin viemässä ostokset hotellille ja käveltiin Thaliaan syömään lounasta. Minulle ja Markolle tuli papuja tomaattikastikkeessa, kreikkalainen salaatti, tsatsikia ja kesäkurpitsapyöryköitä. Ystävämme innostuivat tilaamaan mezeitä siinä määrin, että niitä lautasia ajelehti jatkuvasti pöytään. He tilasivat kuusi annosta ja talo tarjosi heille neljä lisää. Ruokaa oli kamala määrä ja eihän sitä kukaan jaksanut loppuun asti syödä.

Syömästä sitten hotellille suihkuun ja bloggaamaan. Meidän poissa ollessamme olivat hotellin siivoajat käyneet siivoamassa ja samalla asetelleet pyyhkeet hienosti sängylle. Eilen niistä oli tehty ruusu ja tänään oli vuorossa sitten joutsenet. Vessan lattipyyhkeestä oli tehty vene.

Reilun tunnin jälkeen vissiin yksinäisyys alkoi riittää, sillä laiteltiin viestiä ystävillemme ja he pyysivät meitä istumaan heidän hotellilleen. Tientenkin oli sinne lähdettävä turisemaan. Heidän hotellita matka jatkui kauppoja katsellen ja kierrellen Kantouniin lasillisille. Illallispaikaksi olimme valinneet Kantounin vieressä olevan Elian. Kävimme siellä viimekin vuonna. Ruoka ei ollut mitään tajunnanräjäyttävää, mutta ihan kelpoa kreikkalaista ruokaa. Hintataso ei myöskään oli kovin kova, vaikka se on aivan turistien suosiman ostoskujan päässä. Ravintolassa oli hirmuinen ruuhka kun menimme, saimme kuitenkin pöydän välittömästi. Juoma- ja ruokatilausken tekemiseen sen sijaan kului aikaa varmaan vartin verran.  Otimme alkuun juustopalleroita tomaattihillolla ja munakoisokääryleitä. Molemmat olivat todella hyviä. Minä otin pääruuaksi gemistan eli täytettyjä kasviksia ja Markolle lihapullia tomaattikastikkeessa. Juomaksi oli retsinaa ja vettä. Laskun loppusumma oli hieman päälle 30 euroa. Ruuan tuleminen vain kesti ihan tolkuttoman pitkään. Odotimme alkupaloja yli tunnin. Sen jälkeen pääruuat kyllä tulivat kohtuullisessa ajassa. Lisäksi laskua emme saaneet pöytään, koska halusimme maksaa erikseen, niin täytyi mennä sitä tiskille selvittelemään. Talo kuitenkin tarjosi meille ouzot jälkiruuaksi. Ruoka oli ihan ok, minun täytetyt kasvikseni olivat melko kylmiä. Potut olivat erinomaisia. Olisin myös kaivannut täytteeseen enemmän makua, nyt siinä oli vain kuivaa riisiä ja hieman yrttejä. Listalla ei kuitenkaan ollut kuin tämä yksi ainoa kasvisruokavaihtoehto, että ihan kamalasti ei ollut valinnan varaa.

Tarkoituksena oli käydä vielä syömässä jäätelöä jälkiruuaksi, mutta kaikkien mahat olivat niin täynnnä, että jäätelöt jäivät kyllä syömättä. Tässä kohtaa kello oli myös niin paljon, että oli ihan parasta vain mennä hotellille ja painaa pää pieluksiin, jotta jaksaa taas seuraavan päivänä.

© Auringon alla 2022