Alkuun pahoittelut, että tämä juttu tulee nyt päivän viiveellä. Eilen oli kuitenkin sellaista haipakkaa aamusta iltaan, että kirjoittelemaan ei oikein ehtinyt. Sen takia eilisenkin juttu todennäköisesti tulee ulos vasta huomenna, koska tällekin päivällä näyttää...
Tämän matkapäivän sisältö on tuotu vanhasta blogista. Joten tämä voi näyttää hieman hassulta verrattuna uusimpiin matkapäiviin verrattuna.
Alkuun pahoittelut, että tämä juttu tulee nyt päivän viiveellä. Eilen oli kuitenkin sellaista haipakkaa aamusta iltaan, että kirjoittelemaan ei oikein ehtinyt. Sen takia eilisenkin juttu todennäköisesti tulee ulos vasta huomenna, koska tällekin päivällä näyttää tuota ohjelmaa siunaantuneen, enkä ehtdi (lue: parempaa tekemistä) kirjoittaa sitäkin juttua nyt. Joka tapauksessa – olimme siis päättäneet tutustua tänään Kosin kaupungin nähtävyyksiin. Ensin tietenkin piti hieman aamiaista nauttia hotellilla ja sitten töppöstä toisen eteen.
Ensimmäisenä mentiin katsomaan antiikin aikaisen gymnasiumia (en oikein keksi tälle kuvaavaa nimeä suomeksi) raunioita. Näitä raunioitahan on pitkin ja poikin Kosin pääkaupina. Osa niistä on kaivettu esiin ja kunnostettu ja osasta on nähtävillä vain rippeitä. Nämä eivät välttämättä ole historiallisesti kovinkaan merkittäviä, mutta niitä ei kuitenkaan saa hävittää. Kosilla on paljon tällaista maa-alaa, johon ei saa rakentaa. Maaperässä saattaa olla hautatautuneena raunioita, joita ei katsota niin merkittäviksi, että ne kannattaisi kaivaa esiin. Näiden raunioiden päälle saa kuitenkin esimerkiksi viljellä oliivipuita.
Kävimme viime vuonnakin kävelemässä täällä ja edelleen pidän näitä raunioita kiinnostavina ja olisi mielenkiintoista saada tehdä aikamatka tuohon aikaan. Eniten minua kiinnostaa juuri tavallisten ihmisten elämä. Kuinka oltiin ja elettiin, mitä syötiin, kuinka ruoka valmistettiin, entäs kun sairastui. Toki näistä asioista voi historian kirjoista lukea, mutta on vieläkin mielenkiintoisempaa päästä paikan päälle ihmettelee paikkoja ja hämmästellä, kuinka hyvin esimerkiksi mosaiikit ovat säilyneet meri-ilmasta ja mm. maajäristyksistä huolimatta.
Raunioilta suunnistettiin katsomaan Rooman vallan aikaista odeonia. Aika monta hyvää juttua irtosi tuolla retkellä, kun ystäväni kanssa ehä saatoimme pistää parastamme. Ollaan muuten naurettu ihan jonkin verran tällä reissulla. Ei olla koskaan aikaisemmin oltu ystävien kanssa tällälailla Kreikassa ja on kyllä ollut hulvatonta.
Alla oleva kuva on mielestäni loman onnistunein kuva. Ystävämme kiipesivät odeonin päälle ja huokailivat, kuinka saivat kuvan jossa ei näyt yhtään ainutta turistia. No tarkemmin kuvaa katsottuaan tulivat sitten siihen tulokseen, että taitaa siellä kuitenkin jotkut olla. Aika monet naurut on tästä kuvasta jo irronneet.
Odeon ja rauniot ovat ilmaiset. Odeonin alla voi tutustua tarkemmin odeonin historiaan ja miltä se on vuosien saatossa näyttänyt.
Odeonilta käveltiin Casa Romanaan, joka on sekin peräisin Rooman vallan ajoilta. Talo on rakennettu 100- tai 200-luvulla. se tuhoutui melkein täysin 1930-luvulla suuressa maanjäristyksessä, mutta italialaiset ovat kunnostaneet sen uudelleen. Talo kärsi mittavat vahingot myös vuoden 2017 maajäristyksessä ja tästä syystä emme lainkaan päässeet vierailemaan kyseisessä talossa viime vuonna. Talossa on paljon patsaita ja esineistöä, jotka on löydetty arkeologisissa kaivauksissa. Lisäksi muutama pieni frescon palanen on säilynyt alkuperäisistä ajoista. Mosaiikkeja oli myös runsaasti ja ne olivat säilyneet huomasti paremmin. Luulen, että niitä on myös pystytty paremmin entisöimään. Talossa on kaksi kerrosta ja 36 huonetta. Suomalaiselle mielenkiintoisena yksityiskohtana talossa oli myös sellainen kylpyhuone, jossa lämmitettiin vettä, jotta huoneeseen tuli höyryä. Ei nyt ihan sauna, mutta hieman sen tapainen kuitenkin. Pääsyliput Casa romanaan olivat kuusi euroa per henki. Opiskelijakortilla pääsee puoleen hintaan.
Casa Romanan jälkeen ryhmärämä alkoi olla aika väsynyttä porukkaa. Suunnistimme toriaukiolle nauttimaan hieman vrivokkeita naisten ylläpitämään kahvilaan (en vieläkään muista nimeä, ehkä Aiegli). Meillä oli tarkoitus käydä myös arkeologisessa museossa, mutta päätimme, että päivän kulttuurikiintiö alkaa olla täynnä ja arvelimme käydä siellä myöhemmin.
Torilta hipsittiin katselemaan kauppoja ja valuttiin pikkuhiljaa kohti Kantounia. Meillä oli ajatuksena nauttia siellä lounasta. Kantouni olikin melkein tupaten täynnä, mutta onneksi meille vielä kuitenkin löytyi pöytä ja saatiin tilattua ruokaa.
Me tilattiin Markon kanssa burgerit. Minulle haloumia ja Markolle kreikkalainen versio lihaburgerista. Oikein olivat hyviä ja vieläpä sopivan kokoisia! Hintaa oli burgereilla kahdeksan euroa kappale.
Burgereiden jälkeen talsittiin takaisin hotellille. Minulla oli vähän kirjoitushommia tiedossa ja siinä vierähtikin sitten ennakoitua enemmän aikaa. Meillä nimittäin oli tarkoitus mennä vielä käymään uima-altaalla, mutta emme enää ehtineet, kun kello kävi jo neljää. Käytiin siinä suihkussa ja vaihdettiin päälle vähän parempaa vaattetta ja suunnattiin pelaamaan korttia G-plazaan. Olen tässä jo viisi päivää kinunnut kortinpeluuta, mutta aina on ollut esteitä, mm. puuttuvat pelikortit tai kamala tuuli. Nyt kuitenkin onnisti ja otettiin toisistamme mittaa ristiseiskassa. Voin kertoa, en voittanut….
Päivälliselle suuntasimme gia mezeen. Meille kuitenkin selvisi, että paikka on tupaten täynnä ja tarjoilija arvioi, että voisimme saada pöydän ehkä 1-2 h kuluttua. No ei todella jääty odottelemaan sitä vapautuvaksi. Mentiin Ilian luokse Mommy’s cookingiin. Sielläkin oli täyttä, Ilia kertoi, että hänellä on yhdeksän ihmistä jonossa ulos pöytiin. Ilmoitimme, että meille käy pöytä sisältäkin. Kello oli nimittäin jo melkein yhdeksän, joten emme halunneet enää vaellella ilman ruokaa mihinkään.
Alkuun meille tuotiin kesäkurpitsankukkia, täytettyjä paprikoita (ei ole kuvaa, koska neljä nälkäistä oliota) ja tsatsikia. Minä ilmoitin syöväni sitä mitä Ilia mahtaa tänä iltana minulle tarjota. Miehille tuli jotakin lihapötkylöitä ja ystävälleni kanavarrasta. Nämäkin ruuat siis Ilian valitsemina. Tässä paikassa kannattaa kyllä Iliaa kuunnella, koska hänellä on usein herkkuja myös listan ulkopuolelta, kuten nytkin nämä olivat. Vihdoin ruuat tulivat pöytään ja minun herkkuni oli tällä kertaa feta-pinaattipiirakkaa, koska Ilian äiti oli sitä päättänyt tänään leipoa. Kaikki ruuat olivat jälleen erityisen erinomaisia. Hintaa koko pöytäseurueen eväille juomineen tuli 58 euroa.
Ilialta kävelimme vielä läheiseen leipomoon hakemaan minulle pallon jätskiä ja hipsimme ajoissa hotelille nukkumaan, että seuraavana päivänä olisi taas vireessa uusiin haasteisiin. Kali nihta!
Mainoksesi tähän?
Blogimme on aktiivimmillaan matkojen aikana ja tällöin myös kävijöitä on eniten. Monet selailevat myös kokonaiset matkat kerralla ahmien ja tietenkin tutkivat missä on käyty, mitä on syöty ja mitä on tehty. Mikäli mainospaikka voisi kiinnostaa niin lähetä sähköpostia [email protected] osoitteeseen!