Päivä 9 - Laiskojen etelänloma

Ollaan ihan poikki kaikesta viime viikon puuhastelusta. Lisäksi tästä päivästä tuli kaikkein kuumin päivä täällä ollessa mittarin kivutessa +36 asteeseen. Voin kertoa, että mitään ei tehty. Hengittäminen hiotuttaa. Joten kovin mielenkiintoinen teidän näkökulmasta tämä päivä ei varmaankaan ole. Aikalailla suoraan sanottuna syötiin ja maattiin ja välillä istuttiin erilaisissa paikoissa.

Aamun aloitin kipittämällä leipomoon noutamaan meille aamupala leipää. Matkalla hyvästelin ala-aulassa Markon vanhemmat ja pikkuveljen joidenka kotimatka oli alkamassa. Aamupalan jälkeen suunnattiin rannalle uimaan ja makaamaan. Päivä oli todella kuuma.

Lopulta alkoi tuntua, ettei enää edes uiminen viilennä lainkaan. Marko snorklaili etsiskelleen kaloja kivikasasta, jossa hänen isänsä viime viikolla oli nähnyt isojakin vonkaleita. Minua nuo kalat lähinnä kiusaavat pureskelemalla.

Vedenalaista elämää #Kreeta #kreikka #crete #rethymnon #beach #gopro

A video posted by Auringonalla.fi (@auringonalla) on Sep 7, 2015 at 5:28am PDT

Rannalla kiertää täälläkin kaikenlaisia kaupustelijoita. Ostin yhdeltä rouvalta vaniljadonitsin syötäväksi.

Rouva kulkee joka päivä laatikon kanssa rannalla huudellen, kuinka hänen donitsinsa sisältävät nolla kaloria ja pelkkiä vitamiineja. Donitseja syömällä kuulemme pääsee myös top 6 malliksi. Että semmosta… Yhden maissa kipaistiin takaisin hotellille uima-altaan kautta suihkuun.

Menimme lounaalle Petrinoon. Marko otti tavallisen gyros pitan ja minä pita anatolian. Eroa näillä pitoilla oli hinnassa 30 senttiä ja minulle ohuempi leipä. Molemmat erinomaisia. Lounaan jälkeen paineltiin takaisin hotellille, sillä puhtaat vaatteet alkoivat olla loppu, joten oli pakko pyykkäillä. Lisäksi luettiin ja nautittiin ilmalämpöpumpun viilentävästä vaikutuksesta.

Hieman viiden jälkeen lähdettiin takaisin kohta vanhaa kaupunkia. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Cremeria Vienna, jossa minä söin kaksi palloa jääteöä ja nautin kylmästä kahvista, eli frappesta. Valitsin appelsiinin ja Happy Hippo jäätelön. Marko tyytyi lasilliseen viiniä.

Tämän jälkeen lähdettiin kävelemään pitkin rantakatua. Ihailtiin maisemia ja käveltiin myös vanhan moskeijan ohi. Moskeija on todennäköisesti peräisin turkkilaisten hallinnoimalta kaudelta, eli 1600-1800-luvulta. Moskeija oli erittäin ränsistynyt, eikä se vaikuta olevan missään käytössä. Vanhan kaupungin horisontissa siintää myös minareetti, eli uskoisin jossakin olevan myös ainakin toisen moskeijan.

Lompsittiin vahingossa suoraan Cul de Sac kahvilaan, vaikka tarkoitus oli alunperin mennä jonnekkin muualle. Juotiin lasilliset viiniä ja katseltiin ihmisiä. Toki myös roikuttiin netissä kännyköillä. Minun oli tarkistettava sää ja iltasanomat, sekä tietenkin tsättäiltävä Suomeen kummitädille.

Lasillisten jälkeen päätimme vaihtaa paikkoja. Katseltiin sivusilmässä hieman kauppoja, mutta mitään ei nyt tarttunut matkaan. Päädyimme rantakadulle Bar Code nimiseen kahvilaan. Minun teki mieli jotakin raikasta ja kylmää, joten otin mansikka-mango smoothien ja marko joi appelsiinimehua.

Katselimme ihmisvilinää ja viereissä pöydässä yksin hekottelevaa kreikkalaista miestä. Rantakadulle alkoi tipahdella mitä erilaisempia kojuja, mm. maalareita ja koruntekijöitä. Oli mukava katsella ohi kulkevia ihmisiä ja arvailla heidän puuhiaan. Bar Codessa ja toisessa samantapaisessa paikassa, Living room loungessa, on muuten olleet ehdottomasti tyylikkäimmät ja siisteimmät vessat. Mielestäni vessan siisteys kertoo paljon myös paikasta. Joskus muutama euro vaan kannattaa maksaa enemmän.

Päivälliselle suunnistimme Kokkinos tavernaan tuntemattoman sotilaan aukiolle. Hotellimme rouva oli suositellut meille tätä paikkaa. Matkalla havaitsimme, että aukillle oli tuotu suuret kauittimet ja paikallisilla oli tanssit käynnissä. Nyt ei suinkaan menty sitakin tahtiin, vaan kaiuttimista tulvi tangoa.

Henkilökohtaisesti alkaa tulla kreikkalainen ruoka pikkuisen korvista ulos. En nyt osaa sanoa mistä se johtuu, sillä aikaisemmin ei ole tämmöistä ongelmaa ollut. Päädyin nyt tästä syystä syömään päivälliseksi pizzaa. Valitsin kasvispizzan, jossa oli paprikaa, tomaattia, fetaa ja oliivia. Todella maukasta. Valittavana oli kolme eri kokoa ja päädyin pienimpään. Riitti vallan maiosti yhdelle ihmiselle. Marko otti moussakaa. Se oli ihan ok – ei mitään valittamista, mutta parempaakin ollaan syöty. Paikassa oli runsaasti ihmisiä ja varsinkin paikallisia. Heillä oli myös kuljetuspalvelu ja jatkuvasti mopot kulkivat viemään ruokia. Eniten lähti pizzaa ja pitoja. Myös pastat näyttivät todella herkullisilta. Mainittakoon vielä, että nämä kaksi annosta, puoli litraa valkoviiniä ja iso pullo vettä maksoivat 16,80 euroa. Halvin illallinen tähän mennessä. Täällä onnistuu budjettimatkailu oikein helposti.

Helle oli meitä uuvuttanut, joten päätimme mennä hotellille suoraan syönnin jälkeen. Marko vietti iltaansa lukien ja minä katsoin tietokoneelta aivan parasta Mile high sarjaa. Kotimatkalta löytyi myös ihana kissan reppana, joka halusi puskea minua. Ensi kesänä pakkaan mukaan Paavon raksuja ja jakelen niitä jokaiselle ohikulkevalle pikku söpöläiselle. Eikä kukaan voi estää minua.